Nyypäri ja haipa

Oon nyypieksi syntynyt mä vainen
ja ilman ekui kierrän areaa.
Näin kerran unta: haipa mahtavainen,
mun antoi hetken kanssan expottaa.
Näin maat ja metsät, mosat maani armaan,
sen kaiken kovan raten kanssa näin.
    Bardi lauloi laulujaan,
    magen loitsut peitti maan.
    Ihanampaa en mä koskaan nähdä saata.
    
    Ja laulun tämän lauloi mulle bardi:
    "On kaikkein paras ekut nimellään.
    Niin moni muuta paremmaksi luuli,
    mut' pettymyksen itsellensä saa.
    Ei missän shape pysyvämmin loista,
    ei missään statit hohda kirkkaammin.
    
    Tämä paina sydämees,
    niin on expa aivan ees
    ja sun taipaleeltas turbot kauas kaikkoo."
    
  Niin päättyi uni, mutta vielä vuotan
  mä kohtaavani kerran haiparin.
  Ja siihen asti unelmiini luotan:
  on helppo uneksia nyyppärin.
  Siks' ilman ekui expojani etsin.
  ja aggrot laulullani haihdutan.
  
  Expotus on ihanaa,
  kun sen oikein oivaltaa
  ja kun ajaa omin ekuin niinkuin haipat.